tiistai 26. toukokuuta 2015

Housut asiakkaalle

Jipii, myöhässä ollaan taas mutta ihan sama! Tämän jakson tehtävänä ja näyttönä oli valmistaa asiakkaalle housut. Nyt sitten on aika paljastaa, miten pahasti kaiken feilasin... 

Esittely


Siskoni Karoliina päätti ottaa riskin ja suostua asiakkaakseni. Karo on 22-vuotias pelialan opiskelija, ja hän kirjoittaa myös blogia Kasan seikkailut. Hän on sivunnut asiakkaana olon tuntemuksia omissa blogi-kirjoituksissaan tunnisteella "housuprojekti".

Karo ei suotta ota paineita pukeutumisesta. Aamuisin pukeutuessaan hän ottaa kätensä ulottuville kaikki housunsa ja arpoo sieltä yhdet, mitkä laittaa päälleen. Usein jopa paitakin tulee valittua satunnaisesti. Niinpä Karo pitääkin mielellään vaatteita, joita on helppoa yhdistää vähän kaiken kanssa. "Pukeutumiseen menee aamuisin viisi minuuttia."

Räiskyvät värit ovat Karon juttu, ja hänellä onkin läjäpäiten kirkkaan värisiä paitoja. "Minulla on paljon pinkkejä vaatteita, sillä sen värisinä kaikki vaatteet yksinkertaisesti näyttävät kivemmilta." Jalkaansa hän kuitenkin mielellään vetäisee neutraalin väriset farkut. "Onhan niitä värikkäitäkin farkkuja, mutta niitä tulee paljon vähemmän käytettyä."

Mika - Grace Kelly

Jos minun pitäisi sanoa yksi julkisuuden henkilö, jonka vaatetyyli muistuttaa siskoni pukeutumista, valitsisin ehdottomasti Mikan Life in Cartoon Motion -levyn (2007) aikoihin. Karon tyyli syntyikin nuoruuden Mikan fanitusaikoina. "Mika rohkaisi minua käyttämään enemmän värejä!"

Suunnittelu

Farkut olivat - yllätys, yllätys - ensimmäinen vaihtoehto, mikä meille tuli mieleen. Siskollani kuitenkin on paljon tavallisia farkkuja, joten olisin mielelläni tehnyt jotain muuta. Karolla on aina hienoja visioita asioista ja hän keksi, että farkkuihin voisi tehdä jonkinlaisia aukkoja. Kuulosti älyttömän kivalta, mutta sitten muistin, että olin luvannut tuunata siskolleni revenneet farkut kolmannessa jaksossa (ikävä kyllä jäi tekemättä), ja kivat aukkohomskelit saataisiin varmasti usutettua tuunaamalla vanhoihin housuihin.

Sarjis- ja elokuva-Tintti

Sitten Karo ehdotti, että voisin tehdä hänelle "Tintti-housut". Hän on tykännyt katsella lapsesta tähän päivään asti Tintin seikkailuja. Housut tulisivat ihan arkikäyttöön, ja niiden tulisi soveltua aamujen arpomismenetelmään. Päädyimme valitsemaan väriksi harmaan, sillä se on neutraali ja Karon mieleen, muttei hänellä kuitenkaan ole vielä harmaita housuja.


Niinpä piirsin nopeasti kuvan housuista. Minä ja siskoni olimme samalla aaltopituudella, ja hän hyväksyi samantien piirtämäni pöksyt. Koitin vielä yksilöllistää housuja ja suunnitella niihin taskuja ja mahdollisten painokuvioiden paikkoja. Karo kuitenkin oli sitä mieltä, ettei hän tarvinnut mitään ylimääräisiä hömpötyksiä. Emme nimittäin keksineet mitään huippuideaa, mitä olisin pöksyihin painanut. "En minä sinne ainakaan mitään Kasaa halua lukemaan." En myöskään väkisin ryhtynyt tekemään takataskuja.

Kävimme seikkailemassa kangaskaupassa kaksistaan. Itse olin aluksi enemmän keveän kankaan puolella, joka laskeutuisi nätisti. Siskoni puolestaan halusi hitusen järeämpää kangasta, joka ei roikkuisi. Asiakas on aina oikeassa, joten nappasimme mukaan jämäkämpää vaihtoehtoa.

Kaavoitus ja mallianalyysi


Mallianalyysi: Housut litsillä ja vyötärökaitaleella. Lahje on pussitettu n. puolesta välistä pohjetta, ja se jatkuu ihon myötäisenä nilkkaan asti. + Sivutaskut

Peruskaava tuli piirrettyä ihan tuskaisena, mutta ihan viisaalta se kuitenkin näyttää paria pikkuvirhettä lukuunottamatta.

Tässäpä on kuosittelusuunnitelma. Siniset kohdat ovat suoraan peruskaavasta ja ruskeat kohdat ovat lisättyä.

Tasokuvat


Ei kovin näköinen, mutta ainakin yritys oli hyvä. Aika loppui hiukan kesken, enkä ehtinyt piirtää poikkileikkauskuvia ajallaan illulla. Sen sijaan tuhersin jotain säälittävää paperille. .-D

Ompelu

Housujen työjärjestys:
1. liimakankaat vyötärökaitaleeseen
2. taskujen ompelu
3. litsi
4. sivu- ja lahkeen saumojen ompelu
5. haarasauma
6. kiinnitetään vyötärökaitale
7. pussitetaan lahkeet ja kiinnitetään lisälahje
8. viimeistely



Proton sain ommeltua yhdessä päivässä hyvissä ajoin, mutta varsinaisten housujen aloittaminen vain viivästyi ja viivästyi. Lopulta sainkin ommella koko höskän kokoon viimeisillä päivillä. Minulla ei ole oikeasti mitään hajua, mihin sain tuhlattua aikaa niin kovasti, etten muka ehtinyt ommella housuja kasaan aiemmin.

Housuja tehdessä minulle todella valastui, kuinka litsi tulee tehdä. Olin nimittäin laiminlyönyt kolmosjakson litsin ompeluharjoituksen, hehe. Ompelin myös pöksyihin ensimmäiset kunnon taskut!

Hei ja näin by the way, kuvassa minulla on Arjan šamaanijalanparannin!



Hehe, yksi hauska moka sattui tapahtumaan. Tätä tuotetta ennen en ollut tunkenut mihinkään ompelemaani vaatteeseen nappia, minkä vuoksi lopun kiireessä ja sekavassa olotilassa unohdin tietenkin lisätä napitusvaran. Ja epätoivoiset tilanteet taistelussa aikaa vastaan vaativat epätoivoisia pelastusyrityksiä. Koitin iskeä lisäkaitaleen vyötärökaitaleen jatkoksi, kunnes tajusin, miten älytön ideani oikein oli. Purin koko höskän irti, ja tilalle ompelin riittävän pitkän suikaleen.



Housut sain kasaan lopulta viimeisenä päivänä juuri ja juuri ajoissa, ja tällainen on lopputulos. Parissa kohdassa olisin voinut olla tarkempi, mutta ihan kelpo housut. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita tässä kuitenkin vasta ollaan. Aion ottaa vielä kunnon fiilistelykuvat housuista asiakkaan päällä!

Pesu- ja hoito-ohjeet


Hinnoittelu


Karo pääsi myös jakson aikana tutustumaan ompelusalin kovaäänisiin tappolaitteisiin.

Itsearviointi

Minä saan oman työskentelyni kuulostamaan niin täydelliseltä, mutta ihan rehellisesti voin myöntää, ettei hyvin mennyt. Oikein huomasin jakson aikana moneen otteeseen, että työskentelyni on menossa hyvin tuhoisaan suuntaan, mutten ole jaksanut välittää. Aikataulut olivat jälleen ihan pielessä. Vasta viimeisellä viikolla yritin tosissani saada housut valmiiksi. Suunnittelu oli aika hutainen. Siihenkin olisi pitänyt käyttää paljon enemmän aikaa ja piirtää enemmän luonnoksia. Portfolio itsessään on todella mälsä, mutta kirjoittelut ja pohdinnat ovat tosin hyvin onnistuneita. Asiakkaan kanssa minulla meni myös kovaa, ja pääsin hyvin aina yhteisymmärrykseen hänen kanssaan. Lisäksi olen erittäin ylpeä ja helpottunut, että sain sentään housut valmiiksi ajoissa!


Fall Out Boy - Save Rock and Roll

Minä tein kulttuurilähtöisen asusteeni Fall Out Boyn Save Rock and Roll -levyn (2013) pohjalta.

Fall Out Boy on yhdysvaltalainen pop/punk/rock-yhtye, jonka jäsenet ovat Andy Hurley, Patrick Stump, Joe Trohman ja Pete Wentz. Save Rock and Roll on bändin viides studioalbumi. Fall Out Boy on hyvin rakas minulle. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota yhtyeen hauskoihin ja tapahtumarikkaisiin musiikkivideoihin, ja FOB oli ensimmäinen musiikillinen fanituskohteeni.

Hajoamisen ja yhteenpaluun jälkeen syntyi levy Save Rock and Roll, joka ei ensin innostanut minua vuosien jälkeen. Uudet musiikkivideot vetivät minut kuitenkin uudestaan musiikin äärelle, sillä tällä kertaa levyn jokaiselle kappaleelle oli kuvattu oma video! Isompi innostus syntyi koulujen alettua, kun radiosta kuului välillä FOB:n uusia kappaleita, jotka olivat tosi hyviä. Jossain talven aikana tuli kyseinen levy hankittuakin, ja hetkisen jälkeen kehotettiinkin keksimään kulttuurilähtöiselle asusteelle lähtökohta. Tässä sitä nyt ollaan! Itse tykkään Save Rock and Rollin kapinallisuus. Levy on tosi voimakas, aggressiivinen ja asenteikas.

Itse etsin inspiraatiota kulttuurilähtöiseen tuotteeseen juuri musiikkivideoiden kautta, ja siksi haluankin esitellä hiukan tarkemmin musiikkivideoiden tapahtumien kulkua. Ehkä haaskasin tähän aikaa tehtävänannollisesti, mutta minua itseäni kiinnosti lyhentää musiikkivideoiden päätapahtumat. Suosittelen katsomaan myös videoversion.

Part 1 of 11 - The Phoenix:

FOB:n Andy, Pete, Patrick ja Joe saavat käsiinsä salkun, jonka sisältöä heidän täytyy varjella. Tässä vaiheessa katsojalle ei kuitenkaan paljasteta, mitä salkussa on ja mikä sen merkitys on. Patrick ottaa laukun huostaansa, mutta pahat naiset nappaavat hänet ja vievät kidutettavaksi. Petelle lähetetään Patrickin käsi, ja hän lähettää haukan varoittamaan muita bändin jäseniä. Tästä huolimatta myös Andy ja Joe kaapataan. Videon lopussa myös Pete joutuu sieppauksen uhriksi saman naisen toimesta, jonka kanssa hän köllötteli aiemmin sängyllä.

Part 2 of 11 - Young Volcanoes

Pete, Patrick, Joe ja Andy tuodaan saman pöydän ääreen. Äskeiset kaappaustoimenpiteet unohdetaan hetkeksi, ja porukalla näyttää olevan ihan kohtalaisen mukavaa toistensa seurassa: naiset syöttävät herkkuja vierailleen, huutavat laulun mukana ja tanssahtelevat biisin tahtiin. Juhlat ovat kuitenkin nopeasti ohi.

Part 3 of 11 - Alone Together

Salkku takavarikoidaan ja viedään ratatat-autoon, ja Fall Out Boyn jäsenet on erotettu toisistaan. Heidät on köytetty tuoleihin, ja he olevat kiusanteon kohteina. Esimerkiksi Joea ilkeät lapset heittelevät ruoalla. Pete onnistuu pakenemaan, ja hän löytää vangitun Big Seanin, jonka vapauttaa. Pete saadaan kiinni uudestaan, ja paholaisvoimat iskevät Patrickiin aivan kappaleen lopussa.

Part 4 of 11 - My Songs Know What You Did In The Dark (Light Em Up)

Random ukkeli sytyttää kokon, ja naiset viskovat sinne soittimia ja Fall Out Boy -tavaraa. Traagista.

Part 5 of 11 - The Mighty Fall feat. Big Sean

Fall Out Boy pelastautuu palavasta autosta, mutta uusia ongelmia on edessä uhkaavien lasten ilmestyttyä paikalle. Jäsenet ovat pian taas erillään, kun lapset lähtevät jahtaamaan heitä. Ihan veri lennähteli, kun lapset hakkasivat FOB:eja kaikenlaisilla pyörän tangoilla sun muilla. Patrickin pahisvoimat heräävät lapsen soittamasta musiikista. Big Sean tulee kuitenkin pelastamaan tilanteen pysäyttämällä musiikin, mutta hän joutuu jälleen pahisnaisten hyökkäyksen kohteeksi.

Part 6 of 11 - Just One Yesterday feat. Foxes

Aamu valkenee, ja bändiläiset lähtevät harhailemaan metsiä. Punainen käärme luikerteli jokaisen luo tuomaan kauhun hetkiä ja muistoja eilisestä. FOB:t olivat tietenkin niin pelottavan näköisiä, ettei kukaan uskaltanut heitä auttaa, kunnes Foxes löysi Patrickin ja muut. Niin he ajelivat sairaalalle. Patrick kuitenkin sekosi jälleen.

Part 7 of 11 - Where Did The Party Go

Patrick lähtee jahtaamaan Peteä, Joea ja Andya tappamisen halu silmissään. Kolmikko juoksee tyhjään sairaalaan piiloutuakseen. Patrick seuraa ystäviään, ja hän havaitsee ympärillään zombi-olentoja ja juhlat. Yllättäen Patrick löytää Joen ja hyökkää tämän kimppuun. Pete ja Andy ehtivät paikalle liian myöhään, sillä Joe makaa jo elottomana. Paholaisen katse hälvenee Patrickin silmistä, ja hän tajuaa mitä on tehnyt.

Part 8 of 11 - Death Valley

Joe kuolee ja päätyy helvettiin. Pete ja Andy ovat poliisin kuulusteltavina, ja he saavat yhteydenoton poliisilta, joka on tutkivinaan pahisnaisten tapausta. Poliisi antaa kaksikolle taustatietoja ja aseita. Patrick puolestaan joutuu putkaan, josta ilkeät ämmät tulevat hänet hakemaan.

Part 9 of 11 - Rat A Tat feat. Courtney Love

Patrick tuodaan naisten "päämajaan", jossa johtaja Courtney Love pitää kovaa kuria alamaisilleen. Andy ja Pete tulevat pelastamaan ystäväänsä. He saavat salkun itselleen, mutta taistelun keskellä Andy menehtyy.

10 of 11 - Miss Missing You

Patrick on - yllätys, yllätys - taas seonnut, ja hän jahtaa Peteä yrittäen saada tältä salkun. Takaa-ajo jatkuu ja päätyy lopulta veriseen taisteluun, jossa FOB:n viimeisetkin jäsenet tappavat toisensa. Pahisnaiset tulevat hakemaan salkun itselleen.

11 of 11 - Save Rock And Roll feat. Elton John

Salkku päätyy naisten käsiin. Fall Out Boyn jäsenet tapaavat taivaassa, ja he ovat jälleen ystäviä. Elton John tuo bändille ritarillisesti soittimet, minkä seurauksena miehet alkavat onnellisina soittaa. Viittasankarit avaavat salkun, ja yllättäen pahuus katoaa naisten sieluista. He tulevat kuuntelemaan FOB:n musiikkia, ja kaikilla on hauskaa. Yllättäen kuitenkin lintu-ukkeli saapuu ja nokkii ihmisiä kuoliaaksi. Veri roiskuu. Fall Out Boyn voima kuitenkin tappaa linnun.

---

Kiteyttäisin koko tarinan lauseeseen "We're gonna die", joka on myös Death Valleyn sanoituksista. Siksi halusin kirjoittaa kyseisen toteamuksen paitaani. Videot ovat täynnä verenroiskintaa, mistä innostuin tuhrimaan oman tuotteenikin verellä. Visuaalisesti paitani suunnitelma muistuttaa eniten kappaleen Save Rock and Roll videota. Nappasin paidalle pituuden pahisnaisten lyhyistä vaatteista. Koitin tuoda paitaan myös The Phoenixin kaltaista moniuloitteisuutta, jossa kovuus ja herkkyys yhdistyvät. Siksi halusin lisätä sifonkisen viitan tuomaan keveyttä ja juhlavuutta veriseen sekasotkuun.

Tosi hankalaa koittaa pukea sanoiksi jopa osittain tiedostamatonta ajatuksenkulkua!


Tässä vielä inspiraatiotaulu, jossa on napattu hienoja oivalluksia lyriikoista ja osuvia kohtia musiikkivideoista. Tällaisia tulkintoja halusin alunperin omasta paidastani tulevan ilmi.

Näin tein FOB-paidan

Tässä on paita, jonka tekeminen oikeasti vei mukanaan. Erityinen innostus johtunee siitä, että sai tehdä oikeasti siitä, mikä kiinnostaa. No joo, taidanpa lopettaa tämmöisen yleispätevän moskan ja mennä aiheeseen.


Lähdin liikkeelle googlaamalla erilaisia veritahroja, ja sain katsottujen kuvien pohjalta ideoita, millä tavalla voisin lähteä itse kokeilemaan verestystä: veriköntsien muodot, erilaisten punaisten sävyjen sotkeminen ja levitystekniikat.


Parhaiten sitä kuitenkin oivalsi, kun lähti itse tekemään verivetoja kankaalle. Väreillä leikkiminen oli aivan uskomattoman yllättävän hauskaa. En olisi uskonut nauttivani kyseisestä puuhasta sillä tavalla. Tai oikeastaan käytökseni taisi muistuttaa pikemminkin hullua psykopaattia... Mutta välillä tekee hyvää kuvitella olevansa psykopaatti! Alussa yritin löytää erilaisia tekniikoita luoda hienoja veriroiskeita, ja kehitystä tapahtui nopeasti ja huomattavasti. Jokainen veriläjä oli edellistä hienompi. Innostuin roiskuttelemaan jopa proton verellä. Täytyi nimittäin vähän miettiä, millä tavalla suuret ja pienet veripurkaukset kannattaa sijoittaa, että lopputulos näyttää viisaalta.


Protoa ompelin ihanassa rauhallisuudessa suurimman osan luokasta ollessa luokkaretkellä. Alkuperäinen ryntytyssuunnitelma ei meinannut ihan toimia, joten sovelsin päästäni omia. Tärkeintä oli kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, jotka saattoi sitten hyväksyä tai hylätä. Kokeilin esimerkiksi ommella aukot olkapäille, mutta päätin sitten tekeväni lopulliseen työhön rypytystä niiden tilalle. Protosta tuli niin kiva, että ajattelin ottaa senkin käyttöön. Se on jo paljon protolta.


Lopullisen FOB-paidan sain aloitettua aivan liian myöhään, mutta pystyin silti heittäytymään tekemiseen ilman huolen häivää. Ennen kuin ryhdyin kylmiltään roiskimaan verta oikeille vaatteen kappaleille, harjoittelin vielä isoja verilänttejä tilkuille. Sen session aikana onnistuin rohmuamaan koko suuren kankaanpainantapöydän omaan käyttööni. Ihanaa työskennellä yksin, kun voi itsekkäästi rohmuta kaiken tilan ja levittäytyä oikein vapaasti.


Tässäpä sitten olen roiskinut veret oikealle kankaalle. Roiskeet näyttivät erittäin herkullisilta märkinä, mutta kuivuttuaan ne menettivät syvää olemustaan. Ei mitään hajua, mitä tuo tarkoitti. Oikeaa työtä tehdessä tällaisissa käsillä tuhrinta -menetelmillä tietenkin pelottaa, että vahingossa tuhoaa koko työn yhdellä väärällä liikkeellä. Siksi ryhdyin varomaan ja ajattelemaan liikaa, mikä on harmi. Tunteella tekemällä ajattelematta nimittäin saa parhaat tulokset aikaan.


Viimeisenä mahdollisena päivänä (eilen) aloitin sitten ommella ihan lopullista paitaa. Ihan valmiiksi en vielä saanut, sillä hihat puuttuvat, ja viitan reunasaumat ovat vielä siistimättä. Minulla on kyllä aivan surkea aikataulutus, nopeus ja itsekuri.

Lesottakoon vielä oikein ärsyttävästi, että olin koulussa kahdeksaan asti, 12 tuntia koulussa yhteen putkeen. .-s Ja tällä hetkellä kirjoitan tätä postausta neljän aikaan yöllä. Nukkuminen on nynnyille, tosi ihminen pärjää välillä ilman untakin! Öö..?

maanantai 4. toukokuuta 2015

Värioppia

Jatketaanpa vielä väriteemalla. Värjäysten ja sapluunaseikkailuiden ohella 3. jaksossa tein läjäpäiten väriharjoituksia maalaten vesiväreillä. 


Kurssin alussa tuli ostettua perinteinen kaiken kattava kuuden väriläpyskän paletti, mutta loppua kohden lähes jokaisesta nappulasta kurkisti jo pohja, mikä pettymys. Tosin ilmiö kertoo myös siitä, miten paljon tuli loppujen lopuksi maalailtua. Maalaaminen on yllättävän rauhoittavaa ja terapeuttista toimintaa, ja lisäksi opin aivan hurjan paljon eri sävyjen sekoittelusta ja harmonisista yhdistelmistä.


Ennen kuin pääset ihailemaan upeita väriharjoituksia, heitän tähän alkuun hiukan teoriaa. Tämä on taas tällaista tiedemoskaa, mitä en edes yritä lähteä selittämään. Sen kuitenkin osaan sanoa, että jo pelkästään värin näkeminen on hyvin mutkikas tapahtuma, ja ihmiset näkevät eri tavoin värejä.


Värit eivät myöskään ole pelkkiä värejä, vaan niillä on erilaisia merkityksiä yhteiskunnassamme, ja kuten Arja sanoisi, väreissä on aina omanlaisensa energia. Värivalinnoilla pystytään luomaan tietynlainen mielikuva, joka voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton. Minusta värien merkitykset ovat äärettömän mielenkiintoisia, ja lisää aiheesta voi lueskella täältä.

No niin mutta sitten omiin tuotoksiin:

Väriympyrä
Keltainen, punainen ja sininen ovat kolme pääväriä, joiden avulla luodaan kaikki muut värisävyt (lukuunottamatta tietenkään valkoista). Väriympyrän kautta kertaantuikin, mitä sävyjä sekoittamalla saadaan tietyt värit ja ennen kaikkea se, millä yhdistelmillä puhtaat värit syntyvät. Muistan koonneeni liilan ainakin väärällä napilla tunnin aikana, mutta onneksi Heli tuli korjaamaan ja sanomaan aina, mitkä väriläiskät tungetaan mihinkin kohtiin.


Väripyramidit
Pyramidin huipulla on puhdas sävy, johon lisätään enemmän harmaata kerros kerrokselta. Sävyt muuttuvat tummasta vaaleaan vasemmalta oikeaan katsottuna. Niin yksinkertainen toteamus, mutta silti sain sen kuulostamaan tosi vaikealta. .-D Yksinkertaisesti sanottuna kyseessä on valööriharjoitus. Tässä työssä sai tehdä miljoona eri väriplänttikokeilua, jotta hyvät sävyt löytyivät lopulliseen pyramidiin.


Värikylläisyys
Vasemmalla puolella ovat täysin puhtaat päävärit, ja oikealla puolestaan sijaitsevat niiden vastavärit. Pääväreihin tunkkaistiin asteittain omia vastavärejään ja toisinpäin. Keskellä kumpaakin ääripäätä on sekoitettu lähes yhtä paljon, jolloin syntynyt väri ei muistuta kumpaakaan sen alkuperäisistä toteuttajista. Tämä harjoitus oli erityisen hauska, ja opin luomaan murrettuja sävyjä.


Vastavärit
Maalasin hyvin hyvin harmonisen vastavärityön oranssista ja sinisestä, mikä ei loppujen lopuksi kuvasta kovin hyvin vastavärien voimaa. Mutta tarpeeksi nätti se silti on esiteltäväksi. Tämän suuren harmonian vastapainoksi täytyi tietenkin tehdä yliampuvan värikäs versio:

Suuri disharmonia
Käytin punaisia ja liiloja sekä väriympyrässä niiden vastakkaisia kumppanuksia: vihreitä ja keltaista. Niin syntyi mahtipontinen värien sotku, jossa mikään väri ei tunnu sointuvan toistensa kanssa, vaan kukin sävyt pomppaa vahvasti esille.

Oi, tulipa tätä tekstiä kirjoittaessa ihan taiteilumielelle! Täytyy tässä jokin päivä jättää muka-niin-kiireelliset hommat vähemmälle huomiolle ja alkaa maalata! Ja ihan kuin näin tapahtuisi...