lauantai 31. joulukuuta 2016

Työharjoittelussa vaatekaupassa!

Syksyllä olin Seppälässä harjoittelemassa asiakaspalvelua ja myyntityötä. Sain käsityksen siitä, millaista on työskennellä vaatekaupassa pienellä paikkakunnalla. Aion nyt jakaa vapain mielin ajatuksia, mitä työharjoittelu minulle herätti.


Koska otan välillä asiat vähän turhan vakavasti, en olisi selvinnyt ilman joka aamusta voimabiisiä Any Other Way. Kiitos We the Kings! Minulla oli viime vuoden koulunkäynnistä traumoja, ja ajattelin kaikkien auktoriteettien haluavan vetää minut alas. .-/ Pian tajusin kuitenkin ennustaa työharjoitteluni Tarot-korteilla, ja sain huokaista vähän helpotuksesta, koska esiin nousi mm. Aurinko-kortti, joka ilman muuta tietää hyvää, sekä paljon Sauva-kortteja, jotka ilmoittavat lähinnä omasta kasvustani ja oppimisestani. Minusta tuntuu, että tuona aikana elin lapsuuteni energiaa uudestaan, koska työskentelin vauva-aikani suosikkikaupassa, ja We the Kingsin lisäksi kuuntelin paljon Anna Erikssonia (, jota siis kuuntelin pienenä).

Koska olin harjoittelemassa pienellä paikkakunnalla Mäntsälässä, asiakaspalvelun laatu korostuu. Asiakkaalle pitää luoda sellainen elämys, että hän tulee ostoksille vielä uudestaan. Saatoin vain ihmetellä, miten taitavia työntekijät olivatkaan. Mahtimyyjä saa asiakkaan tuntemaan olonsa kotoisaksi, selvittää asiakkaan tarpeet ja löytää juuri tälle sopivat tuotteet. Kun asiakas sovittaa vaatteita, hänelle voi tarvittaessa tuoda lisää kokoja. Vaikka myyjän apu onkin ihanaa ja nopeuttaa kaupassa käyntiä, jossain vaiheessa havaitsin meidän työntekijöiden siirtävän ihan huomaamattamme omaa ahdinkoamme asiakkaisiin. Toisaalta on myös hyvä tasapainottaa energioita: Se ottaa kuka pystyy vastaanottamaan, ja lopulta kaikkien on helpompi elää.

Opin harjoittelusta todella paljon hyödyllisiä taitoja. En ollut esimerkiksi eläissäni käyttänyt kassakonetta tai osallistunut inventaarioon. Minulle teki tosi hyvää olla oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Tosin olen niin mukavuuden haluinen, että aika ajoin päädyin takaisin mukavuusalueelleni, mutta ei se mitään! Sain myös jollain tasolla tuntumaa uusien ihmisten kanssa jutustelusta. Small talk ja ymmärrettävästi puhuminen on aina ollut minulle haastavaa, hehe. .-D Itse kuitenkin ajattelen, että vaikka hoitaisi jotkut tilanteet ei-niin-mallikkaasti tai vähän hassusti, prosessoi kuitenkin samalla itse ongelmaa, ja kun asiaa on käsitellyt tarpeeksi kauan, jonain upeana päivänä kaikki sujuu helpommin!

Taulukko yleisimmistä työtehtävistäni:
Numeropylväs tarkoittaa, kuinka monena päivänä kyseistä tehtävää tein. Laskin lisäksi prosentit siitä, miten paljon hommaa tuli tehtyä suhteessa työpäiviin. (Esim. 32/45*100=71%)

Näiden hommien lisäksi siivosin, vein tavaroita paikoilleen, leikkasin ale-kuponkeja, osallistuin inventaarioon ja olin kipeänä. Lisäksi otin työkavereiden kanssa instagram-kuvia, ja soitimme muihin myymälöihin kysyäksemme takista lisää kokoja. Myös opettaja kävi parina päivänä. Yhtenä lauantaina meillä oli Mäntsälän Venetsialaiset, jolloin vahdin ale-rekkejä pihalla! Laitoin ylös aina myös sen, kun Måns Zelmerlöwin Heroes soi, koska se on tärkeää ja toi paljon iloa työpäiviini. Kiitos Måns! ♥♥♥♥♥♥

Koin harjoittelun välillä ahdistavaksi. Kunpa en olisi ollut itselleni niin ankara. Sen sijaan, että niin kauheasti pelkäsin muiden vetävän minut alas, taisin tehdä sen ihan itse. Ja koska kritisoin itseäni niin paljon, ja uskottelin etten osaa olla hyvä myyjä, en myöskään yrittänyt aidosti parastani ja saanut käyttöön koko potentiaaliani. Yleisesti ottaen asiakkaat tykkäsivät minusta, ja olin helposti lähestyttävä. Hymyilin paljon, ja hoidin kassaa sekä muita oheistehtäviä ihan hyvin. Kuuntelin mielelläni asiakkaiden juttuja. En minä missään nimessä huono ollut.

Ihmiset, uskokaa itseenne. Oli miten aloittelija tahansa, kannattaa oppimiseen suhtautua positiivisesti, sillä jos antaa mielen rajoittaa, ei tule tavoittamaankaan sitä mitä todella haluaa. Ei sitä tietenkään voi osata kaikkea alussa, jos ja kun kyseistä asiaa ei ole ennen tehnyt. Olen jotenkin sairaan innoissani, että keksin tämän. Kiitos aivot! Kunpa oppisin käsittelemään nämä asiat silloin, kun ne ovat ajankohtaisia, enkä aina pakoilisi todellisia ongelmia. Varmasti opinkin vielä. .-)

Ehkä myyjän työ ei sytytä minussa sellaista intohimoa, että minulla olisi kiinnostusta tulla siinä paremmaksi. Tai sitten vain uskottelen itselleni niin. Minun täytyy oppia avoimemmaksi. Ei ole yhtä ja tiettyä tapaa, miten asiat pitää tehdä. On tärkeää oppia ajattelemaan itse ja tehdä joskus aivan päinvastoin miten toiset opettavat. Ja tehdä silloinkin vaikka virheitä ja huomata, että toinen oli sittenkin oikeassa. Se on sen arvoista. Vain kokeilemalla löytää uudet juuri sinun ideoimasi asiat, toisin kuin muita kuuntelemalla.



Oli sellainen olo, että on pakko tehdä tämä postaus ennen uuden vuoden alkua. .-D Jee, olen suorittanut koulun, ja vuosi 2017 voi alkaa uudenlaisten juttujen parissa! Onko kellään muulla muuten oloa, että 2017 vuosi on jo käynnissä? Viisaat Tarot-tulkitsijat ovat puhuneet, kuinka uuden vuoden energiat tulivat tänä vuonna jo pari kuukautta aiemmin (he esittivät asian paremmin kuin minä nyt), ja olen kyllä samaa mieltä. Tänään oloni on kuitenkin vähän haikea, mutta odotan aivan innoissani seuraavaa vuotta 2017!!1 Upeaa uutta vuotta kaikille! ♥ .-DD