Syksyinen lämpöneule ♥

Hah lol, viimeksi kirjoittelin siitä aikoja sitten käydystä Viron matkasta. Arvaahan mitä ihana lukijani, tämän päiväisestä aiheesta on vielä pidempi aika. .-D Viime vuoden syksynä neuloin elämäni ensimmäisen villapaidan! Ja miksi kirjoitan siitä vasta nyt? Minua ei kiinnosta kiirehtiä. (Ja kuitenkin kiirehdin vaikka sanonkin noin.) 


Monet sanovat, että syksyn tullessa ja ilmolen viiletessä tekee mieli aloittaa jokin pehmoinen neuletyö. Yhdyn kyllä itsekin tähän väitteeseen: Kun vuosia miettii taaksepäin, on syksyisin tullut jotkut tumput aina neulottua. Nytkin tuolla olisi läjä tarjouslankaa odottamassa sitä, että keksin niille lopullisen tarkoituksen. Kerään tässä parhaillaan energioita siihen projektiin kirjoittamalla tätä postausta.


Mutta tosiaan, päädyin tekemään pitkää, löysää, suoraa neuletta. Halusin tehdä helpohkon mallin, sillä aikaa ei tavalliseen tapaan ollut liikaa, ja olin hitusen skeptinen sen suhteen, osaisinko tehdä koko paitaa. Minulla oli joka tapauksessa jo paljon opittavaa pääntienkaarien tekemisessä, mikä loppujen lopuksi ei ollutkaan niin vaikeaa kuin olisi voinut kuvitella.

Lankana minulla oli Novita Isoveli, joka on koostumukseltaan 75% villaa ja 25% polyamidia. Kyseinen lanka paksumpi versio nostalgisesta 7 veljeksestä. Lankaostoksilla kävin Mäntsälän Tokmannissa, ja sillä hetkellä tarjouksessa oli oranssia lankaa, joten sitä lähti mukaan. Muistelen, että koko paitaan meni neljä kerää Isoveliä.

Aloitin neulonnat tekemällä kokeilutilkun, josta laskin neuletiheyteni. Siten sain selville, kuinka monta silmukkaa työhön tuli luoda. Joustin- (1o,1n) ja oikeinneuleen lisäksi löysin netistä hauskan jonkinsortin verkkoneuleen. Siinä kiepsautettiin jokaista silmukkaa kohden pari langankiertoa puikolle, ja seuraavalla kierroksella silmukoita neulottaessa vapautettiin langankierrot, jolloin syntyi venähtänyt, pitkä silmukka!

Ja muuten, neulontamusiikkina minulla oli Hurtsin Surrender-levy (nam) ja Måns Zelmerlöwin tuotantoa (ah). Minulla ja siskollani oli tuohon aikaan edessä Månsin ja Hurtsin keikat! ♥♥


Tässä on sitten vielä pari kuvaa ihan valmiista tuotteesta. On muuten ihanan lämmin päällä, ja noista pitkistä silmukoista lennähtää kivasti myös viileää ilmaa tasapainoksi, ettei tuonne sentään ihan läkähdy. Villa tietysti vähän kutittelee, mutta se annettakoon anteeksi. Kun tuotetta katsoo tälleen jälkeenpäin, keksii tietenkin, miten tietyt kohdat voisi tehdä eri tavalla ja kaikkea. Tämä työ oli kuitenkin hyvä harjoitus, ja nyt olen takuulla viisaampi tulevien neulomisten kanssa!

Loistavaa syksyä kaikille! .-)