Muistoja tokasta jaksosta

Kauhea miten nopeasti voi unohtaa, mitä on tullut tehtyä. Viimeinen jakso on alkanut, mutta laitan vasta nyt koostekertomuksen toiseta jaksosta, eheh... Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!


Parhaiten koko höskästä mieleen jäi hätäinen paidan valmistus, vaikka sen tekemiseen käytettiin varmaan vain pari viimeistä viikkoa. Uskoin tosissani, että ehtisin saada paidan valmiiksi, mutta seuraavan jakson puoliväliinhän sekin jäi. Pakko myöntää etten ole vieläkään saumuroinut kaikkia saumoja, heh. Minä päädyin oman paitani suunnittelussa mielenkiintoisiin ratkaisuihin, mutta toteutuksesta tuli vielä mielenkiintoisempaa. Kuvasta voi huomata miten vaikeaa huolittelu voikaan olla kökölle ompelijalle. .-D Opin älyttömästi saumarakenteiden ompelusta, mutta silti lopputuloksesta tuli tosi sottainen. Nyt varmasti osaisin ommella kulmikkaat härpäkkeet hiukan paremmin, vaikka vieläkin on paljon opittavaa. En kuitenkaan kadu sitä, että ryhdyin tekemään monimutkaista vaatekappaletta: Eniten oppii silloin, kun tekee jotain mitä ei osaa.

Muistaakseni en kokenut paitaa tehdessä mitään suuria tunnekuohuja, vaikka kuva muuta antaakin ymmärtää. Liioittelu vain on niin ihanaa. Jouduin vetämään hameen etuosan kulmikkaan koristekankaan moneen kertaan, sillä ompeleeni eivät näyttäneet siisteiltä. Uhosin ihan (leikilläni), että jätän koko pinkin kaitaleen ompelematta. .-D Lopulta Minna tuli näyttämään, miten kohta pitää ommella, minkä jälkeen sain tehtyä kohdan niin siististi etten uskokaan. Ylipäätään olen tajunnut, että ymmärrän ompelujuttuja parhaiten, kun saan seurata ja katsoa, miten vaikeat kohdat ommellaan.

Jossain vaiheessa ompelimme harjoituspaitoja ja -halkioita. Kaikki halkiot sain ainakin melko onnistuneesti ommeltua, mutta valmistin vain yhden paidan (kuvassa) kaikista kolmesta. .-D Puolustukseksi voin sanoa, että minulta meni tunteja Kätevä-muotinäytöksen harjoituksiin. Ah, tokassa jaksossa sain tosiaan olla mallinakin. Se oli aivan älyttömän kivaa. Joka tapauksessa, ensimmäisen jakson päättäväisyys töiden suhteen oli tipotiessään, ja saamattomuuteni ja laiskuuteni takia vähän kaikki tuli vajaasti valmistettua. + Inhoan harjoitusten tekoa.

Mikä onni koittikaan, ettei tokassa jaksossa tarvinnut kärsiä kaavojen piirtämisestä! Kävimme kopsaamassa Grafiksen valmiskaavat jäätävän kokoiselle paperille! Aluksi olin tietenkin kauhuissani ja ajattelin saavani aikaan jonkin fatal errorin ohjelman kanssa, mutta nyt myöhemmin ajateltuna on pakko myöntää, miten suuri apu tulostetuista kaavoista onkaan nyt ja jatkossa. Pitihän kaavoihin tietty lisätä kaikki väljyydet, avartaa kaula-aukot ja kuositella muutenkin, mutta iso apu valmiskaavoista joka tapauksessa oli!

Pitänee vielä mainita, että Noora julisti minut jakson aikana Hihamaisteriksi. Enkä minä edes ole erityisen hyvä hihojen kanssa. .-D