Fantasiapaituli

Pelihahmo, linnut ja lohikäärme. Vähän jokaisella tuntuu olevan erilainen mielleyhtymä paitaani, mutta itse en oikein osaa päättää, mihin kastiin sen laittaisin. Koska tuho inspiroi minua aina, päätin napata ihanan lelupyssyni mukaan tunnelmakuvauksiin ja innostuin muokkailemaan värejä. ♥ 
Kursiivilla kirjoitetut kohdat tässä postauksessa merkitsevät omaa "turhaa" pohdiskeluani.


Verta!

Taso- ja poikkileikkauskuvat:

Totta puhuakseni on pakko myöntää, ettei minulla ole mitään hajua, vastaavatko kaikki kuvat todellisuutta. Piirtelystä ja ompelusta oli niin pitkä aika, kun lopulta sain kaikki tietsikkajutut päätökseen. Halusin vain saada kaiken lopulta valmiiksi. Poikkileikkauskuvia tykkään piirtää, mutta tasokuvan kanssa minulla oli suuria ongelmia. Sain tosiaan taistella, että sain sen edes jollain tavalla siedettävään muotoon. Takaa paitaa en piirtänyt ollenkaan siitä syystä. .-D

Paidan työjärjestys:
1. Huolitellaan ja ommellaan hameosan alareuna
2. Huolitellaan ja ommellaan hameosan etukappaleen harmaa ja pinkki pala kiinni toisiinsa.
3. Hameosan sivusaumojen huolittelu ja ompelu
4. Vetoketjun kiinnitys kaula-aukkoon.
5. Paitaosan sivusaumojen huolittelu ja ompelu
6. Piilovetoketjun kiinnittäminen
7. Huolitellaan ja ommellaan pinkit olkahärpäkkeet.
8. Ommellaan ja huolitellaan hihan sivusaumat ja kiinnitetään muuhun paitaan.
9. Huolitellaan tarvittavat kohdat kauluksesta, ja kiinnitetään se paikoilleen.
10. Viimeistely
Jipii, valmista!

Olen miettinyt työjärjestyksen niin moneen kertaan uudestaan, että siitä tuli noin supistettu ja tiivis. Ymmärrän työvaiheet liian hyvin. Melkein sääli. Minulle ominaisessa työjärjestyksessä on aina jotain ihmekäsitteitä, ja olen tehnyt työjärjestyksen vain minulle itselleni ymmärrettäväksi.

Hinnoittelu:


Hoito-ohjeet:




Mallianalyysi:
Kyseessä on paita/mekko, joka on hartioista vyötäröön asti aika tiukka. Loppuosassa on pieni kellotus. Vasemmalla puolella on piilovetoketju, ja kaula-aukossa on myös lyhyt vetoketju. Pinkkeinä yksityiskohtina ovat sahalaitainen paitapuserokaulus, olkahärpäkkeet ja hameosan etupuolella sijaitseva suikale.

Tarkoitukseni oli tehdä persoonallinen vaatekappale. Harmi vain että terävät kulmat olivat vaikeasti ommeltavia, minkä vuoksi lopputulos on kaukana siististä. Paita olisi näyttänyt paremmalta ilman kulmikkaita härpäkkeitä. Ehkä jonain päivänä teen tästä paidasta uuden version ilman ylimääräisiä härpäkkeitä. Haluan edelleen tehdä monimutkaisia tuotteita, mutta yritän suunnitella jatkossa vaatteet järkevämmin toteutettavaan muotoon. Opin kuitenkin todella paljon saumojen ja kulmikkaiden kappaleiden ompelusta. Olen puhunut.

Randompiirtelyjä ajalta x ja y

Koska minulla ei ole kykyä saada kaikkia juttuja loogisesti esitettynä ja ajallaan, päätin tehdä sekalaisen kokoelman syyspuoliskon aikana piirretyistä jutuista. 


Vuosien varrella on tullut käytyä jo useaan otteeseen ihmisen mittasuhteista, mutta kertaaminen on aina hyväksi. Jankuttaminen ja harjoittelu onkin lopulta tuottanut tulosta, ja nykyään osaan piirtää ihan hyvin. Menee vaan niin hurjan paljon aikaa yhteen piirrokseen, sillä olen liian pikkutarkka kaiken suhteen. Lukion kuvisope aikoinaan kertoi, kuinka ihminen ei piirrä pelkästään sitä mitä näkee, vaan sisäisiin malleihin pohjustuvan tulkinnan kohteesta. Siksi tutkin ruumiinosat moneen kertaan, jotta varmasti piirtäisin tismalleen samanlaisen kuvan mallista. Kritiikkiä on myös ärsyttävää saada, ja tavoitteenani on tehdä aina niin täydellisiä töherryksiä, että niissä olisi mahdollisimman vähän huonoa sanottavaa. Kuulostaa ehkä vainoharhaiselta, mutta sellaista se piirtäminen on. .-D


Vaatteiden piirtäminen on minusta vaikeaa. Ei sen takia etteikö osaisi tehdä yksityiskohtia, vaan ideapuutteen vuoksi. Piirtohetkellä ei vain aina inspiroitunut eikä ollut visioita asuista. Ei osannut päättää, mitä olisi halunnut tehdä.

Ekat töherrykset piirtelin ihan vain piirtelytunneilla. Niissä oli tarkoituksena harjoitella kauluksien, laskoksien ja muiden vaikeiden juttujen piirtelyä. Niinpä naikkoset saivat päälleen tuollaisia tätiasuja.

Aloin ottaa inspistä musasta juuri ruon äsken mainitsemäni ideapuutteen vuoksi. Muistan vieläkin sen syksyisen päivän, kun kone ylikuumeni ja sammui. Menin pihalle syömään omenaa ja kuuntelemaan musiikkia. Sisälle päästyäni annoin musiikin soida, ja piirtelin eriskummallisia asuja musiikin pohjalta. Itse näen musiikin videoina ja minulla on näkemys, miten kyseisessä videossa pukeuduttaisiin. Asuista tuli vaan tosi outoja, kun kappaleet vaihtuivat eikä seuraavaan biisiin sopinutkaan enää edellisen kappaleen tyylinen vaatetus.

Mäntsälä 5-0 puolestaan on minun ja kaverini videoprojekti. Kyllä, koko idea on matkittu Havaiji 5-0:sta, tai oikeastaan siirsimme ajatuksen Mäntsälään. .-D Suunnittelin hahmoillemme sopivaa vaatetusta ottaen ideaa alkuperäishahmojen pukeutumisesta. Oli kiehtovaa muuttaa miesten vaatteita naisten vaatteiksi.

Ideointitehtävissä olin aivan huippu. Hassua että yksittäisiä asuja oli niin haastavaa keksiä, mutta ottaessaan inspiraation kohteeksi vaikkapa terottimen, saakin paperin täydeltä erilaisia hamosia. Minulla on kykyä luoda uutta, kunhan vain vapautan ideat tiedostamattomuudesta. Pitäisi tehdä tuollaisia harjoituksia useamminkin. Ehkä sillä tavoin voin ihan oikeasti helpottaa tuskaista suunnitteluprosessia, joka on aina minua ahdistanut jaksojen alussa uusia vaatteita ideoidessa.

Iines sai toimia uhrina ideointitehtävässä. Minulla oli joku jouluinen Aku Ankka -taskukirja, jonka sain miljoona vuotta sitten joululahjaksi, mutta en vieläkään ole sitä lukenut loppuun. Eheh, mutta ei sillä väliä. Keräsin Iineksestä ja hänen ympäristöstään ainesosia, joista sitten suunnittelin hamemalliston. Lopputuotoksissa tuli käytettyä neljää eri kangasmateriaalia joulun värein, ja ne ovat minun makuni mukaan täynnä kaikenlaista. Eivät muuten näytä ollenkaan hyviltä Iineksen päällä, mutta mitäs pienistä!


Tässä on jotain randomeja paidan kuositteluharjoituksia, jotka tavallaan eivät kuulu tähän kategoriaan, mutta saavat silti liittyä mukaan. En osaa oikein päättää, tykkäänkö vai enkö tykkää kuosittelusta tai ylipäätään kaavoittamisesta. Siinä on omat hyvät ja huonot juttunsa (, joista en jaksa nyt avautua.)

Viimeisenä vielä Illu-harjoituksia. Muistan kun väsäsin oikein innoissani yhden tunnin noita poikkileikkauskuvia. Halusin vain oppia tekemään niitä hirmu nopeasti. .-D Ja mitä monimutkaisempia kuva, sen mielenkiintoisempia piirrettäviä. En edes tiedä, mitä tuollaiset siniset viivat merkitsevät. Kuitenkin tyyliin joskus sanottu, ja muisti pätkii. Tasokuvien tekemisessä koin aluksi kauheita traumoja, sillä missasin niiden opettelutunnin, mutta litsin piirtämisharjoituksessa pääsin paremmin taas mukaan. Pöksykuvan nappasin myös tänne, vaikken nyt muistakaan oliko kuva edes valmis. Ah, mutta itse olen housuihin aika tyytyväinen.

Olipa kivaa muistella menneitä. .-D Ei voi muuta sanoa.